On ollut viime aikoina niin rankkaa seurata luterilaisen kirkkomme tilannetta, että en ole tännekään oikein pystynyt kirjoittamaan. Mutta kaipa sitä on vaan jatkettava tätä elämän prosessia.
Siis mitä mielessäni liikkuu. Oikeastaan on kyse siitä, että alan nähdä asioita vähän eri näkökulmista kuin aiemmin. Tähän ovat vaikuttaneet kokemukset dogmatiikan kursseilla teologisessa tiedekunnassa, lestadiolaisten ehkäisykeskustelu, ja piispojen ja herätysliikkeiden miesten yhteiset kannanotot ja yksittäisten ihmisten kertomukset siitä, mitä ovat kirkossa kokeneet. Monen olen kuullut tdk:n käytävillä toteavan, että tuli uranvaihto. Olen ajatellut näihin aikoihin asti naivisti, että kirkon ylin johto on sydämestään sitoutunut esimerkiksi tasa-arvoon sukupuolten välillä, mutta nyt näen että teot puhuvat enemmän kuin sanat.
Kirkko hyväksyy vaieten sen että iso ns. herätysliike sen sisällä rikkoo naisten ihmisoikeuksia massiivisesti. Yhteisön paineella (jota ei pidä väheksyä!) he pakottavat naiset synnyttämään 10-14 lasta. Edes köyhimmissä maailman maissa, joissa naisilla ei ole mitään oikeuksia, eikä välttämättä ehkäisyvälineitä, keskimääräinen lapsiluku on maksimissaan noin 7. Lestadiolaisille on syntiä jos lapsilukua ei maksimoida viimeisen päälle. He myös pitävät vain itseään pelastettuina. Ja luterilainen kirkko hyväksyy heidät papeikseen, kirkkoherroiksi, ja palkkaa heitä lisää perheneuvojiksi kuten piispa Samuel Salmi kirjoitti HS:ssa viime viikolla. Hänen mukaansa luterilaisuuteen kuuluu sen sisäisten ‘yhteisöjen oikeus itse määritellä suhteensa seksuaalieettisiin kysymyksiin’ !!
Dogmatiikan luennoilla taas havaitsee, miten tulevat kirkon toivot ovat omaksuneet naisia alistavan totuutensa herätysliikkeiden oppineilta ja tohtoreilta, tai vaikkapa STI:n kaltaisilta instituutioilta, jotka on perustettu ymmärtääkseni pitkälti juuri teologiopiskelijoiden opastamiseen naispappien vastustamiseen ja muutenkin ns. ‘oikeaan uskoon’. Professori seminaarissa taas opettaa vain ‘pelastusdogmaansa’ ja varoittaa nuorta opiskelijamiestä tarttumasta Paavalin naiskohtiin, koska ne ovat hänestä periferisiä, marginaalisia kysymyksiä. Asiasta siis ei dogmatiikan luennoilla puhuta. Se ei ole opillinen kysymys. Näin status quo jatkuu. Luterilainen kirkko kouluttaa opillisia asiantuntijoita, joiden raamatullinen näkemys sukupuolista ei perustu kirkon viralliseen oppiiin tasa-arvosta – sitä kun kukaan ei vaivaudu Sanan pohjalta opettamaan.
Mistä tässä kaikessa on kysymys? Sitä olen yrittänyt miettiä. Siihen tilanteeseen sitten piispat ilmoittavat 10-vuoden neuvottelujen tuloksensa ‘vanhauskoisten’ herätysliike-miesten kanssa. Eli että kirkon on haettavan heidän kanssaan yhteistyötä!! Eli siis naispappienkinko? Heitä ei tosin ollut neuvotteluissa mukana luterilaisellakaan puolella. On vähän samanlaista politiikantekoa kun maan hallituksella. Niitä joita asia koskee ei ole tarpeen edes kuulla.
Siis miten tämä todellisuus on selitettävissä. En voi olla miettimättä sitä mikä rooli on rahalla ja vallalla. Kirkon johtajat haluavat hinnalla millä hyvänsä säilyttää ‘yhtenäisen kirkon’ eli maksimoida veronmaksajien määrää. Tämä on ainoa tapa pitää yllä perinteistä instituutiota hienoine rakennuksineen, ja ilmeisesti herätysliiketaustasta tulleiden pappissukujen miesten ‘hyvänä pitämää’ insituutiota, josta he nostavat palkkansa, ja joka on heille kovin rakas juuri sinä instituutiona, jossa heillä ja heidän suvuillaan on vuosisataiset perinteet. Tätä ei saa mitkään eettiset tai ihmisoikeuskysymyksen uhata, sikäli kun se heistä on kiinni.
Varsin inhimillistä sinällään, mutta on tämä todella karu todellisuus nieltäväksi. Itken ja olen vihainen todennäköisesti ainakin joitain viikkoja. Yksi viikko on jo takana kun tätä kirjoitan. Saa nähdä mihin päädyn elämäni suhteen. Jumalalleni joskus lupasin, että näiden asioiden edessä en tule vaikenemaan. Mutta kyllä tässä on myönnettävä, että aika kovat ovat paineet minunkin sisälläni. Tajuan, miten mahdottomassa tilanteessa virassa toimivat ohjelmatoimistoa pyörittävät pappisnaiset ovat. Itse vasta lähettelin ensimmäisiä työhakemuksia.
